Paras kaveri keskiviikkoisin

Category Archives: Puuhastelut

Ah paketointi, tuo joulun kamalin puuha. Kirjoiteltiin paketoinnista pari vuotta sitten, ja tänään ollaan jälleen jännän äärellä.

Kuten tässä aikaisemmin on tullut jo selväksi, niin miehän en siis paketoi. Ollenkaan. Paitsi ehkä äärimmäisessä hädässä ja silloinkin äärimmäisen huonosti. Tänä vuonna loppui lahjakassit kesken, ja oli keksittävä jokin muu konsti välttää tuo inhottava paperin kanssa suhraaminen. Ratkaisu: Vaihtokauppa!

”Teetkö sie miun paketit jos mie imuroin siun kylpyhuoneen?” ”Puolet asunnosta” ”Eipä. Kylppärin ja keittiön.” ”Kylppärin ja keittiön ja eteisen keittiön seinään saakka.” ”Deal.”

Pakettimestari puuhissa.

Tänä vuonna Ellin pakettipajan tuotoksissa ei ollut yhtenäistä teemaa, mutta lopputulos oli kaikissa erittäin hyvä. Niin hyvä, että taidanpa käyttää tätä palvelua tulevinakin vuosina!

Jos siellä joku lukija tuskastelee myös paketoinnin kanssa, eikä käytössä ole paketointipalvelua eikä lahjakasseja, niin tässä vielä vinkki:
Anna lahja vastaanottajalle väärinpäin! Näin hän kokee edes pienenpienen yllätyksen sekunnin, kun kääntää itse lahjan oikein päin.

PS. Huomiselle on luvassa yllätys, jihuu!

Mainokset

Tätä päivää on ootettu! Töissäkin on toki kivaa, mutta loma on aina LOMA. Seuraavat kaksi viikkoa saan nukkua melkein joka aamu niin pitkään kuin nukuttaa, ja se vasta onkin ihanaa. Koko syksy meni yhdessä hujauksessa, joten nyt on aika huilata, rauhoittua ja ihan vaan olla – ja ehkä vähän hiihtää, jos kunnon latuja saa jo tehtyä.

Ihan heti aamusta ei vielä päässyt loman viettoon – kello soi 6.10, että ehdin koululle joulujuhliin (sama sisältö 2 kertaa). Parasta oli katsella pikkuoppilaiden taskulampulla valaistuja heiluvia joulukuusia, tanssiesityksiä, joissa yleisö oli mukana ensi tahdeista lähtien. Lopuksi laulettiin vielä Maa on niin kaunis, ja niinhän se tänään on ollutkin! Ihan joulusää jo aatonaatonaattona, kun lunta on tuprutellut hiljalleen koko päivän puitten oksille.

Viimeisin hankintani -karvajakku – Joutsenon ihanasta Helkkä Dreamsista pääsi tänään ekaa kertaa ulkoilemaan joulujuhlassa. Hyvin toimi!

Juhlistin loman alkua käymällä pitsalla ystävän kanssa. Tunnustettakoon, että alun perin meijän piti mennä lenkille, mutta herkut vei tällä kertaa voiton. Seura oli mitä hauskinta, ruoka oli hyvää ja epäterveellistä, siispä kuva unohtui.

Loppuaika ensimmäisestä lomapäivästä kului melko tarkalleen Westworldin ja kirjoneulelapasten parissa, että ne valmistuisivat ajallaan pukin konttiin. Päivän urheilusuoritus liittyi myös lapasiin, kun  juoksin lankakauppaan 10 minuuttia ennen sulkemisaikaa… Hilkulle meni, mutta onneksi ehdin. Oisi jäänyt muuten toinen lapanen peukalotta.

Päättelyä ja höyrytystä vaille valmiina pakettiin.

SPOILER ALERT: Westworldin tokasta kaudesta sanottakoon, että pääsin ohjelmasta kartalle ehkä viidennessä jaksossa, mutta oletan että tämä ollee samanlainen sekasotku kuin ensimmäinen tuokkarikin ja vasta viimeisessä jaksossa paljastetaan koko kuvio. Lapasten teossa oli onneksi vähän paremmin kartalla.

Nyt unille ja aamulla paketoinnin pariin!

 


Aikaisemmin tässä kuussa listasimme erilaisia joulukalentereita, joilla joulun odostusta voi helpottaa. Listasta kuitenkin jäi uupumaan se ehkäpä kaikkein hauskin, nimittäin elävä joulukalenteri!
Kaupunginosajoulukalentereita on järjestetty Suomessa viime vuosina useammassakin kaupingissa, ja tänä vuonna miekin pääsin osallistumaan sellaisen tekoon.

Tänä(kin) jouluna Järvensivun ja Iidesrannan alueella Tampereen keskustan kupeessa on toteutettu asukkaiden itsensä kokoamaan elävää joulukalenteria. Homma toimii niin, että jokainen halukas voi ennen joulukuuta varata itselleen päivän (eli luukun), ja kyseisenä päivänä sitten on järjestettävä jotain katsottavaa tai koettavaa, johon kuka tahansa voi halutessaan osallistua. Luukku voi olla auki vaikka vain tunnin ajan, koko päivän, tai siitä päivästä jouluun saakka.

Yhteisöllisen joulukalenterin tekeminen on matalan kynnyksen puuhaa, eli stressiä siitä ei kannata ottaa. Jos joku sitten haluaa paremman joulukalenterin, niin voi tehdä sellaisen ihan itse.
Alkuun suunnittelin tekeväni huikean hienon valoinstallaation, mutta joulun lähestyminen aiheutti laskusuhdanteen sekä inspiraatioon että jaksamiseen, ja päädyinkin toteuttamaan homman hiukan kevyemmin.

Ei tällä vielä ihan kehtais kutsua koko naapurustoa kylään.

Ensin hankin 24 metriä led-valonauhaa ja neljäkymmentä metriä voipaperia. Sitten tulin kotiin, ja mietin että mitäs hittoa näistä nyt sitten rakennetaan. Alkujaan ajattelin rakentaan jonkun valoa hohtavan lumikuningatarmallisen talvimummelin. Aika pian voipaperia rutistellessa kävi kuitenkin ilmi, ettei siitä oikein saisi kunnollisia käsiä tehtyä ilman suurempia tukirakenteita. Siispä talvimummelini muistuttaa enemmän isokokoista pehmistä, jolla on kruunu päässä.

Ihan hyvä siitä sitten tuli! Tää kuva on otettu iltapäivällä ennen kunnon hämärän tuloa, illalla valotötterö esiintyi hieman enemmän edukseen.