Paras kaveri keskiviikkoisin

Category Archives: Käsityöt

Ellin ompelukerhosta terve! (Tämä kokoontuu noin kerran vuodessa, yleensä keväällä yhden viikonlopun ajan. Osallistujia on yksi.) Tänään aiheena on Kun Ehdan peruskaava tapasi Paapiin trikoot.

Miusta on ihanaa ostaa kankaita ja ihanaa on myös visioida, mitä kaikkea niistä voisi toteuttaa. Siihen se sitten yleensä jääkin. En ole mikään kova ompelija, enkä oikein koe olevani siinä hyväkään. Tosin vertailukohtani on Paras Sisko Maailmassa, eli Maikki, joka ompelee ja kaavoittaa tosta noin vaan. Itsehän ompelin yläasteen ysillä viimesenä työnä housuihin lahkeet siten, että toinen osoitti ylös- ja toinen alaspäin. Oppilaitteni sanoin: ”Ja silti siusta tulee kässäope 😀 ”

Jatkan siis sitkeästi harjoittelua ja kerran vuodessa joku visio pääsee toteutukseen. Tällä kertaa halusin tehdä työvaatteen vähän kylmemmille keleille, ja uskaltauduin vihdoin kokeilemaan Ehtan tunikaa.

Tästä ei ihan tullut originaalin näköinen, koska lisäsin alas leveän resorin, samoin hupun reunaan ja taskunsuihin laitoin resorikaitaleet. Päällikangas on Paapiin Louhikkoa (ei taida enää olla valmistuksessa – harmi), taskuihin ja hupun vuoriksi laitoin minttua Linnea-trikoota.

Tykästyin kaavaan tosi paljon. Tämä kokeilu meni eriomaisesti, koska heti tuli sopiva vaate, jota ei tarvinnut muokata ollenkaan 🙂 Olin aiemmin ostanut Ehdalta Bertta-tunikan, niin tein tämän samalla koolla ja oikein hyvä tuli. Nyt jo mietin, mitä kaikkia variaatioita haluan kokeilla!

Ompelu sujui yllättävän vaivattomasti, ja peruskaavan mukana tulleet ompeluohjeet olivat selkeät tällaiselle tiipustajallekin. Kaksoisneulan kanssa meillä on tosin kriisi menossa. Tai ehkä ennemminkin tämä on kolmiodraama, koska purppuraisella Husqvarnallani on myös oma lusikkansa sopassa… No, ei kaikki voi aina onnistua, vaikka mitä temppuja yrittäisi. Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin – kaksoisneulaompeleita lukuunottamatta.

Ainiin! Tein vielä solmupannan mätsäämään tunikan kanssa. Ohje löytyy Sormustin-blogista, mutta taitoin lopuksi päät vielä kaksinkerroin ja ompelin uudestaan saumurilla, että sain kankaat enemmin solmuun.

Mukavaa viikon alkua!

-Elli

Mainokset

Lankalauantai – miten täydellinen päivä lähteä retkelle lankakauppaan!

Tohkeissani otin kuvan vaan kaupan ovesta koko rakennuksen sijaan..

Tällä kertaa päädyin kotikulmiani vähän kauemmas, nimittäin Kotkan viereen Karhulaan, josta löytyi asutusalueen keskeltä vanhasta punatiilisestä teollisuusrakennuksesta mitä ihastuttavin pikku puoti, Lankakaappi nimeltään.

Olin bongannut kaupan Instagramin puolelta, eikä paikan päällä käyminenkään tuottanut pettymystä. Kaupassa oli vaikka mitä ihanaa! Vastaan tuli monia kokonaan uusia lankamerkkituttavuuksia, mutta ihan yliveto olivat paikan päällä käsinvärjättävät Kettu Yarnsin langat. Värit olivat niin herkullisia, että vaikeinta oli päättää, mitä haluaisin kotiin mukaan. En ole vielä laittanut mitään työtä alulle, mutta sormet syyhyävät jo kovasti. Pitäisi vaan ensin päättä minkälaisen huivin tekisin…

Miun ja parhaan äitin uusimmat aarteet. Saatiin vielä kaupan päälle suloiset silmukkamerkit lankalauantain kunniaksi.

Kaupasta vielä sen verran, että asiakaspalvelu oli tosi hyvää ja asiantuntevaa, ja lankavalikoima oikein kattava. Tosin käsinvärjätyt langat olivat aika loppu, vaikka torstaina oli vasta tullut täydennystä. Ilmeisesti Kettu Yarnsin värisävyt iskevät myös muihin kuin miuhun.

Eli ens kerralla, ku meet Karhulan ohi, ni käyppäs pyörähtämässä Lankakaapissa 😉

Rentouttavaa pääsiäisen jatkoa kaikille!
Taidanpa iltapuhteena keriä uudet langat vyyhdeiltä keriksi.
– Elli

Kerroinko jo, että Lankakaapista löytyi myös kivoja kässäkortteja?


Miksi tyytyä perinteiseen, kun voi keksiä jotain ihan uutta?
Tänään siskojen joulukalenterissa tehdääan tulevaisuuden tonttulakki!

Aloitin tonttuhatun suunnittelun mittaamalla hiippalakilleni sopivan korkeuden ja pääni ympäryksen. Yleensähän tonttulakit ovat aina liian pieniä (ainakin miulle), joten nyt oli parasta olla varma. Leikatessa käytin apuna pienen kellohameen kaavaa, mutta sopivan kaavan piirtää helposti itsekin. Pääperiaate tässä mallissa on, että ympyrän säde on sama kuin tonttulakin korkeus, ja reunan pituus pään ympärys saumanvaroilla. Miulla on melkoisen iso pää, joten omasta palastani tuli lähes neljäsosaympyrä. Korkeutena tässä hatussa on reilu 40cm, mutta luultavasti vähempikin riittäisi.

Miun futuristinen päähine on leikattu suojamuovista. Se on halpa ja jännittävä materiaali, ja muovinen jouluasuste myös estää kampausta kastumasta esim. lumisateessa. Tai no, ei estä ehkä kokonaan, mutta jos on juuri hattuun mahtuva nuttura niin sitä se ainakin suojaa.

Ensimmäisenä ompelin hatun pitkät sivut yhteen.

Seuraavaksi valitsin omaan joulufiilikseeni sopivan kanttinauhan hatun alareunaan. Ilman tätä muovi voisi raapia hiusrajaa.

Tämän jälleen seurasi urakan kenties vaativin osuus: jäykähköstä muovista valmistetun suppilon kääntäminen ympäri, jotta saumat jäisivät sisäpuolelle. Hatun kärki tuotti hankaluuksia, mutta hyväksi apuvälineeksi osoittautui tylppäpäiset paperisakset. Kaikkein terävin kärki ei hatusta enää ulospäin käännykään, mutta se ei haittaa sillä seuraavaksi kiinnitetään kulkuset.
Miun hatussa on kolme kulkusta; pinkki, turkoosi ja hopeinen. Kiinnitin ne paksulla nappilangalla ommellen.

Sitten on jäljellä enää paras osa hatun tekoa: koristelu. Itselleni tuppaa kertymään työhuoneelle kaikkea outoa tilpehööriä, ja mietinkin pitkään kuinka hattuni koristelisin. Lopulta päädyin kuitenkin kahteen klassikkoon: paljettinauhoihin ja tarroihin.

Kah! Paljettinauhathan sopii ihan täpöllä kulkusten väriin!

Paljetit kiinnitin luottoliimallani. Tämä liima on liuotinpohjainen, joten se hieman pehmittää pohjalla olevaa muoviakin. Täytyy olla tarkkana, ettei sula koko homma!

Viimeistelin hatun illalla jouluteemaisilla tarroilla, ja ai että tuli hyvä! Yllättävän mukava käyttää ja näyttää todella raikkaalta punaisiin hiippalakkeihin verrattuna. Pysyy terhakkaana koko päivän, ei yhtään lerpata! Tämä päässä voi myös esittää itämaan tietäjää tai taikuria.
Harmillisesti kotimme valokuvausstudiosta eli kylpyhuoneesta oli palanut lamppu (itseasiassa kaksi), joten kuva lopullisesta tuotoksesta on melko sumea ja ankea. Sori!