Paras kaveri keskiviikkoisin

Category Archives: Käsityöt

Miksi tyytyä perinteiseen, kun voi keksiä jotain ihan uutta?
Tänään siskojen joulukalenterissa tehdääan tulevaisuuden tonttulakki!

Aloitin tonttuhatun suunnittelun mittaamalla hiippalakilleni sopivan korkeuden ja pääni ympäryksen. Yleensähän tonttulakit ovat aina liian pieniä (ainakin miulle), joten nyt oli parasta olla varma. Leikatessa käytin apuna pienen kellohameen kaavaa, mutta sopivan kaavan piirtää helposti itsekin. Pääperiaate tässä mallissa on, että ympyrän säde on sama kuin tonttulakin korkeus, ja reunan pituus pään ympärys saumanvaroilla. Miulla on melkoisen iso pää, joten omasta palastani tuli lähes neljäsosaympyrä. Korkeutena tässä hatussa on reilu 40cm, mutta luultavasti vähempikin riittäisi.

Miun futuristinen päähine on leikattu suojamuovista. Se on halpa ja jännittävä materiaali, ja muovinen jouluasuste myös estää kampausta kastumasta esim. lumisateessa. Tai no, ei estä ehkä kokonaan, mutta jos on juuri hattuun mahtuva nuttura niin sitä se ainakin suojaa.

Ensimmäisenä ompelin hatun pitkät sivut yhteen.

Seuraavaksi valitsin omaan joulufiilikseeni sopivan kanttinauhan hatun alareunaan. Ilman tätä muovi voisi raapia hiusrajaa.

Tämän jälleen seurasi urakan kenties vaativin osuus: jäykähköstä muovista valmistetun suppilon kääntäminen ympäri, jotta saumat jäisivät sisäpuolelle. Hatun kärki tuotti hankaluuksia, mutta hyväksi apuvälineeksi osoittautui tylppäpäiset paperisakset. Kaikkein terävin kärki ei hatusta enää ulospäin käännykään, mutta se ei haittaa sillä seuraavaksi kiinnitetään kulkuset.
Miun hatussa on kolme kulkusta; pinkki, turkoosi ja hopeinen. Kiinnitin ne paksulla nappilangalla ommellen.

Sitten on jäljellä enää paras osa hatun tekoa: koristelu. Itselleni tuppaa kertymään työhuoneelle kaikkea outoa tilpehööriä, ja mietinkin pitkään kuinka hattuni koristelisin. Lopulta päädyin kuitenkin kahteen klassikkoon: paljettinauhoihin ja tarroihin.

Kah! Paljettinauhathan sopii ihan täpöllä kulkusten väriin!

Paljetit kiinnitin luottoliimallani. Tämä liima on liuotinpohjainen, joten se hieman pehmittää pohjalla olevaa muoviakin. Täytyy olla tarkkana, ettei sula koko homma!

Viimeistelin hatun illalla jouluteemaisilla tarroilla, ja ai että tuli hyvä! Yllättävän mukava käyttää ja näyttää todella raikkaalta punaisiin hiippalakkeihin verrattuna. Pysyy terhakkaana koko päivän, ei yhtään lerpata! Tämä päässä voi myös esittää itämaan tietäjää tai taikuria.
Harmillisesti kotimme valokuvausstudiosta eli kylpyhuoneesta oli palanut lamppu (itseasiassa kaksi), joten kuva lopullisesta tuotoksesta on melko sumea ja ankea. Sori!

Mainokset

…tai ainakin yrittää. Poden huonoa omaa tuntoa, kun olen ostanut vanhimmalle kummipojalleni vuodesta toiseen sekä joulu- että synttärilahjaksi jonkun lahjakortin. Mukaan on mahtunut elokuvakäyntejä, stadiumia, intersportteja ja kirjakauppoja. Tänä jouluna aion kuitenkin skarpata ja antaa jotain ihan muuta. Nimittäin itseneulotut kirjoneulelapaset hänen jalkapallojoukkueen mukaisissa väreissä (kiitos vaan lahjavinkistä serkku!).

Luonnostelua

Jostain syystä Mikkelin palloilijoiden nettisivuilla ei ollut suoraan ohjetta joukkueen väristen lapasten neulomiseen kuvoineen, joten ne piti suunnitella itse. Jos neuloo vain raitoja tai muutaman kerroksen korkuisia kuvioita, en käytä kovinkaan paljon aikaa niiden suunnitteluun. Tällä kertaa halusin kuitenkin tehdä lapasiin joukueen logon, ja riittävän isolla, että se varmasti erottuu.

Katsoin vähän mallia Lumi Karmitsan Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2 -kirjasta, mm. kerrosten ja silmukoiden määrää. Päädyin, että kuvio-osa on 58-kerroksinen, peukkuaukko tulee 20. kerroksella ja kärkiin tulee nauhakavennukset. Silmukkamäärä on 56, vähän hirvittää näinköhän se riittää (kuulemma koko saa olla miesten lapasten luokkaa), ja puikot 3,5 mm.

Pitäisiköhän värien sittenkin olla toisinpäin…

Skissailin ensin kuviota ruutupaperille, mutta neulotut silmukathan eivät ole ihan neliön muotoisia, vaan litteämpiä, joten lopulta otin avuksi mr. Googlen ja sitä kautta Chart Minder -neuleiden suunnitteluohjelman. Kirjautumiseen tarvitsee Ravelry-tunnukset, mutta ihan hyvin sain mallin suunniteltua ilman kirjautumistakin ohjelman demo-versiossa. Kirjautumisen hyvä puoli olisi ollut, että suunnitelman olisi saanut tallennettua ohjelmaan ja jatkettua myöhemmin, mutta se jäi nyt tekemättä. Ohjelma oli tosi helppokäyttöinen ja suht monipuolinenkin – löytyi niin eri neulemerkkejä kuin värivaihtoehtojakin. Sitä jäin kaipaamaan, että työn värejä olisi saanut muutettua ilman, että piirtää kaiken uudestaan. Tai olisi ollut edes työkalu, jolla olisi voinu valita isompia alueita (esim. Photarin lasso-tool).

Suunnitelma on nyt kuitenkin valmis, vain toteutus puuttuu 🙂

Tästä se lähtee!


Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!

Tämä päivä on mennyt lorvehtiessa ja tehdessä vähän sitä ja tätä kaikkea kivaa. Itsenäisyyspäivänä mietin aina Parasta Pappaa Maailmassa. Sitä, mimmosia tarinoita se aina kerto, kun kuunneltiin yhessä sota-ajan lauluja ja yleensäkin minkälaista elämä on ollu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä sillon kun Pappa oli nuori.  Aluksi aattelin kokeilla tänään jotain ihan uutta askartelun saralla, mutta itsenäisyyspäivä on miusta enemmin perinteiden aikaa, joten päädyin puuhastelelemaan himmelihommissa.

Etten olisi ihan mummoutunut, miun himmelit tehty oljen sijaan lasiputkista. Haluisin joskus kokeilla olkihimmelinkin tekoa, mutta haluaisin sitten kerätä oljet itse, ja miuta on peloteltu, että se on aika vaativaa hommaa. Lasiputkien huono puoli on, että niitä ei voi katkaista, vaan kaikki putket on saman mittaisia. Hyvänä puolena mainittakoon kimallus.

Pillit kannattaa laittaa esimerkiksi lautaselle, niin homma pysyy paremmin hallussa, kun ne eivät vieri pitkin pöytää.

Vein vanhan himmelin suihkuun, kun en jaksanut pyyhkiä pölyjä joka pillistä yksitellen. Tämä toimi hyvin, koska olin käyttänyt yhdistämisessä karhunlankaa.

En yleensä juurikaan mieti etukäteen, minkälaisen himmelin haluaisin, vaan rakentelu sujuu enemmän fiilispohjalta ja sen mukaan paljonko lasiputkia on vielä jäljellä. Tänään ajattelin tehdä pallonauhan, mutta ratsastustunti, ostosreissu ja Linnanjuhlat rajoittivat himmelihommat toistaiseksi yhteen tähteen/ piikkipalloon. No, jatketaan joku toinen päivä harjoituksia.

Netti on himmeliohjeita pullollaan ja lisäksi miun mielestä kuvista saa yleensä aika huonosti selvää mihin suuntaan mikäkin osa himmelistä osoittaa, joten jätän ohjeistamisen muille. Tässä linkki Onnenapiloita-blogin kuvallisiin ja kirjallisiin piikkipallohimmelin ohjeisiin. Ja tässä sitten Katin DIY:n hc-versio pallohimmelistä, joka vaatii hieman enemmin aikaa, kärsivällisyyttä ja hahmotuskykyä.

Tämän päiväinen tuotos.

Hauskoja himmelihetkiä!
– Elli