Paras kaveri keskiviikkoisin

Luku 83, jossa paljastetaan suunnitelmia. (Arkikuvahaasteen 7. päivä)

Jes! Perjantai ja siis viikonloppu. Eikä mikä tahansa viikonloppu tulossa, koska tänään hain maalausmestariystäväni junalta ja näin miulle tulevat seinämaalaussuunnitelmat. Ihan kylmät väreet meni, kun ne on miusta nii hienoja! 

Tänään on muutenkii ollu hyvä päivä. Eilisiltana oli tosi kipee olo, mutta tänää koin töissä ihmeparantumisen. Varmaan siks, että oli nii paljo herkkuja tarjolla. Oli riispiirakoita lomallelähtijältä, matinpäivän suklaita ja kakkua Viron itsenäisyyspäivän kunniaks. Namnam! 

Hoen ens yönä mantraa: ”Valkoset valkosella”, että osaisin huomisaamuna leikata oikeet palat irti.


Lepposaa viikonloppua kaikille!

Tää oli viimenen arkikuva tältä erää, mut voisha tän joskus ottaa uusikskii 🙂

Luku 82, jossa loppu on jo lähellä. (Arkikuvahaasteen 7. päivä)

Jos eilinen oli miun osalta heikkoa suorittamista niin tänään se pakka vasta levisikin käsiin. Onneks sitä ennen ehdin puuhata kaiken näköistä mukavaa oheistoimintaa (lähinnä tanssia ja syömistä), joten tääkin päivä jäi lopulta plussan puolelle.

Nyt viedään tän arkikuvahaasteen viimestä kuvaa. Kivaa on ollut, vaikka meinaakin helposti unohtua tää raportointi. Että miun puolesta voidaan ottaa uusikskin!

Huomenna on taas lauantai ja lauantait on mahtipäiviä.

20170224_135526

Mie ja miun nyssäkät matkalla pikavisiitille kotiin kesken päivän. Yhtään ei olis huvittanut, mutta hittolaine ko en ollutkaan pakannut laturia ja uhkas jäähä tanssituntien musiikit soittamatta. Mie oon todella kiitollinen Tampereen seudun toimivalle joukkoliikenteelle ja edulliselle kuukausilipulleni.

Luku 81, jossa säädön määrä on vakio. (Arkikuvahaasteen 6. päivä)

Huhhuh mikä meininki.
Torstai on miulla töiden puolesta balettipäivä, mut tänään oli varsinainen säätö- ja hötkyilypäivä.

Koko päivän oli semmonen ihmeellinen vierauden tuntemus kropassa ja päässä. Niiko olisin vaihtanu kehoa yön aikana, ja tässä uudessa asumuksessa mikään ei liiku taikka toimi niiko pitäis, eikä irtoa mitään (ei ees mustapäitä). Nukuin pommiin, aiheutin hälytyksen vartiointiliikkeeseen (mutta ei se ollu miun vika!) ja loppuillasta töiden jälkeen sain loistoajatuksen mennä varttia ennen sulkemisaikaa Lielahden Tokmannille tuhlaamaan vähiä rahojani. Että ei ollu ihan nappipäivä tänään!

20170224_141123

Päivän tarpeellisimmat tykötarpeet: tuntimuistiinpanot, tabletti, tossut (ja sukat) sekä liikavarvaslaastarit.