Paras kaveri keskiviikkoisin

Tag Archives: neulomukset

Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2 by Lumi Karmitsa

Sain joululahjan, joka ensin kauhistutti ja sitten ihastutti. Ajatuksen juoksu meni jotakuinkin näin:

Ooo! Ihania kuvia! – Mutta näähän on kirjoneuleita.. voi #/()%&”)”€! – Kuin hieno malli! Ja toinenkin! – Ehkä nyt kuitenkii yritän ja voihan Paras Äiti Maailmassa tehdä nää aina loppuun.

Huolimatta edellisestä kirjoneuleyritelmän jättämistä traumoista, kävelin ihanaan lankakauppaan, ostin langat (Sandnes Garnin Sisun pinkki ja valkoinen) ja lainasin puikot tuolta edellä mainitulta äitiltä. Malliksi valikoitui kirjasta Liinaharjat, koska 1. Niissä on heppa ja 2. Niihin ei käytetty kuin kahta väriä.

Ja ei kun neulomaan! Kävi ilmi, että teen kirjonauleesta paljon löysempää kuin tavallisesta, joten nro 3 puikoilla ensimmäisestä lapasesta tuli leipälapion kokoinen… Noh, kerrankin näin päin!

Ajattelin testata, että teen toisen käden lapasen 0,5 numeroa pienemmillä puikoilla. Jos lapasten kokoero ei ole kovin suuri, niin ei tarvitse purkaa ensimmäistä. Noh, siitä toisesta tuli sopiva ja ainakin 2 cm lyhyempi ja melkein yhtä paljon kapeampi kuin ensimmäisestä –> eka lapanen purkuun.

Mummo neuvoi, että kärkikavennukset pitää kiristää kunnolla. Ei vissiin ihan näin kovasti. Ihmettelinkin, kun paketissa oli 6 puikkoa, tulipahan nyt ne kaikki käyttöön!

Kolmannen varren valmistuttua huomasin, että hätähousu-Elli oli unohtanut edellisen lapasen alusta 5 kerroksen ketjukuvion kirjoneuleen alusta pois kokonaan, kun oli niin kiire neulomaan hevosta. Joten jätin sen pois tuosta kolmannestakin lapasesta. Muutamassa illassa valmistui sopivalle lapaselle sopiva pari ja onhan ne päässeet jo ulkoilemaankin!

Ellin Liinaharjat valmiina ja käteen sopivina 🙂

Joten, jos ajattelit tehdä uuden aluevaltauksen ja aloittaa kirjoneuleitten neulomisen, tässä pari vinkkiä yhden sukan ja kolme lapasta neuloneena.

  1. Valitse joku pieni työ, jossa ei ole useita värejä. (Se sukka oli miulle ihan liian vaikea.)
  2.  Lue ohje h u o l e l l a.
  3. Selvitä, mitä lankadominanssi tarkoittaa. Se on kerrottu esim. täällä.
  4. Höyrytys pelastaa monta juttua. (Ei kuitenkaan liian kireälle jätettyjä lankoja.)
  5. Älä lannistu, vaan yritä uudelleen 🙂 Vaikka sitten viiden vuoden päästä, tai jo aikaisemmin kirjoneuleen aiheuttaman trauman suuruudesta riippuen.
  6. Ole tyytyväinen neulomukseesi, vaikkei se vielä ihan täys kymppi olisikaan!
Mainokset

20140119_184519Kuulun siihen ihmistyyppiin, joka etsii lähes koko ajan jotakin. Ei välttämättä sitä kuuluisaa elämän tarkoitusta, mutta vähintäänkin erilaisia esineitä tai vaatekappaleita. En etsi kaupasta uusia vaan etsin niitä, mitä miulla jo on, mutta joita en vaan löydä mistään. Mikään ei siis oikeesti ole kadonnut, kaikki tavarat ei vaan ole löydyksissä. Osittain syytän tästä viime vuosina useampaan otteeseen tapahtuneita muuttoja paikasta toiseen, sillä en tietenkään ole kirjoittanut mihinkään säkkiin tai laatikkoon, mitä missäkin on – Kesäkenkälaatikkoa lukuunottamatta. Toisaalta syytän vain itseäni. Tämmönen mie vaan oon.

Syksyn tullen huomasin kadottaneeni kaikki käsineet ja huivit. Lankoja sen sijaan löytyi useamman laatikon ja pussin verran, joten kauppasormikkaiden sijaan päätin neuloa itselleni uudet. Valitsin ensin langan (Hot Socks, New York, sellainen puna-viher-keltainen vaihtoehto) ja vasta sitten aloin etsimään sormikasohjetta netistä. Päädyin Novitan sormikasohjeeseen, jossa:

  • langan menekki: 100g (7 veljestä)
  • puikkokoko: 3 1/2 – 4 mm

Valitettavasti ohje on kadonnut Novitan nettisivuilta, joten linkki uupuu.

Oma versioni oli: Lankaa 50g, puikot nro 3 1/2 ja aloitin neulomaan miesten koon silmukkamäärällä, kun lanka oli sen verran ohuempaa SeiskaVeikkaan verrattuna. Kaikki meni varsin hyvin, sormien tekeminen oli luultua helpompaa ja oli hauska neuloa, kun työ edistyi niin nopeasti!

20140123_152035

Jäljellä olevat New York -langat

…Kunnes lanka loppui 7. sormen kohdalla. Kiersin kaikki lähiseudun lankakaupat läpi edes yhden kerän toivossa, mutta eihän sitä mistään enää löytynyt. Voi surku! Lopulta purin sormikkaat takaisin keriksi ja aloitin homman uudelleen….kahdesti. Isommat puikot, naisten koon silmukkamäärä ja mahdollisimman lyhyet langanpätkät päättelyyn ja homma alkoi toimia.

Viimeisin versio onnistui jo paremmin ja nyt ne ovat päättelyä vaille valmiit. Toiseen peukkuun tuli kyllä vaaleankeltaisempi kärki, mutta upotan sen vaikka kahviin tai kevään tulleen kuralammikkoon, niin värierot tasoittuvat. Sen lisäksi, että kadotan tavaroita melko lahjakkaasti, levittelen niitä myös vähän mihin sattuu, joten vaikka kuva sormikkaista olis kiva, niin sitä ei nyt ole saatavilla. Ne nimittäin majailevat väliaikaisesti Porissa, kun osa matkatavaroista oli jätettävä Anni-ystävälleni hoitoon (note to myself: ei kannata ostaa uutta takkia toiselta puolelta Suomea, jos matkatavararoita on muutenkin jo yhden joululoman ja kouluprojektin verran).

Mutta etsimisen makuun päästyäni loppuun vielä pari listaa.

Löydyksissä olevia juttuja:

  • 3 vuotta kadoksissa olleet varvassandaalit. Löytyivät, kun etsin talvivaatteita. Varsin kätevä varustus – 17 asteen pakkasilla.
  • Luonnollinen sarastusvalo = Aurinko ❤

20140121_100912

  • Suurin osa talvivaatteista. Jes! Eikä yhtään liian aikaisin…
  • Ystävät.
  • Inspiraatio tehdä 100 juttua yhtä aikaan. Tämä ei kylläkään koske kouluhommia.
  • Rohkeus kokeilla uutta. Viimeisimpinä boulderointi (muistin siellä seinällä keikkuessani, että poden korkean paikan kammoa) sekä street & dancehall.
  • Urheiluinnostus.

Olis kiva, jos myös nämä kaivautuisivat piiloistaan:

  • Opiskelumotivaatio. Koulussa on kivaa, mutta kotona ei huvittaisi opiskella.
  • Järnefeltin Kehtolaulun sellonuotti sormituksineen. Miulla on kyllä hyvä aavistus, missä se mahdollisesti on, mutta kyseinen kansio on myös kadoksissa. Biisi kuulostaa tältä.
  • Suurin osa kanava- ja parsineuloista. Neulatyynylläni on pohjaton vatsa.
  • Pakkaamistaito. Sitä ei kyllä koskaan taija olla ollutkaan.
  • Lumi. Mikä talvi tää tämmönen on? Haluisin jo hiihtämään!!

Aurinkoisia pakkaspäiviä ja löytämisen iloja!
Tosin yleensä kaikki löytyy silloin, kun niitä ei edes yritä etsiä.


vihreetVälisukat, nuo helpot, nopeat ja antoisat käsityöt:

  • Niitä tehdään kun tarvitaan huilia ja rentoutumista virallisesti meneillään olevasta käsityöstä/-töistä.
  • Ne ovat työ, joka on helppo ottaa mukaan ja jonka tekemiseen ei tarvitse paljon materiaaleja tai välineitä.
  • Lopputulos miellyttää silmää sen verran, että sukkia kehtaa antaa muille. (Kukaan ei pysty kuluttamaan villasukkia aivan rajatonta määrää.)

Itse aloin neuloa välisukkia pari kesää sitten, kun sain työpaikalta läksiäislahjaksi matonkuteita ja sukkalankoja.  Hot Socksin 6-säikeinen meleerattu sukkalanka oikein hinkui päästä kerältä silmukoiksi ja upouudet bambupuikot halusivat myös päästä testikäyttöön!

lilat2Oma välisukkaohjeeni on Novitan sivuilta löytyneiden pitsisukkien ohje. Tosin kertaakaan en ole tehnyt aivan ohjeen mukaisia sukkia, mutta kuitenkin.. Kyseisten pitsisukkien ”kaava” on sen verran simppeli, että se jää helposti mieleen, eikä ohjetta tarvitse tavata koko ajan – aina ei edes sukkia aloittaessa. Kuitenkin ohjeessa on lisäyksineen ja kavennuksineen vaihtelua on sen verran, ettei neulomiseen kyllästy. Oman lisänsä tuovat koristelut ja yläreunaan virkattava pitsi. Toisin kuin ohjeessa neuvotaan, itse olen suosinut koristeluissa helmien sijaan lähinnä vain nauhoja ja nappeja. Toisaalta kirjava lanka sellaisenaankin on ihan kaunista ja sukat ilman ylimääräisiä härpäkkeitä ovat toki mukavamman tuntuiset kengissä.

napilliset

Olen jo vähän odotellut, milloin tästä aiheesta voisi kirjoittaa, kun tuo kesä vaan jatkuu ja jatkuu. Viime yönä oli kuitenkin jo satanut vettä,  mikä mielestäni on tähän aikaa vuodesta varma syksyn merkki. Vuodenaikaneulojatkin kaivanevat pian sukkapuikkoja esille.

Värikkäitä syyspäiviä ja hämyisiä iltoja kera käsitöiden ja kynttilöiden!