Paras kaveri keskiviikkoisin

Tag Archives: ompelu

Ellin ompelukerhosta terve! (Tämä kokoontuu noin kerran vuodessa, yleensä keväällä yhden viikonlopun ajan. Osallistujia on yksi.) Tänään aiheena on Kun Ehdan peruskaava tapasi Paapiin trikoot.

Miusta on ihanaa ostaa kankaita ja ihanaa on myös visioida, mitä kaikkea niistä voisi toteuttaa. Siihen se sitten yleensä jääkin. En ole mikään kova ompelija, enkä oikein koe olevani siinä hyväkään. Tosin vertailukohtani on Paras Sisko Maailmassa, eli Maikki, joka ompelee ja kaavoittaa tosta noin vaan. Itsehän ompelin yläasteen ysillä viimesenä työnä housuihin lahkeet siten, että toinen osoitti ylös- ja toinen alaspäin. Oppilaitteni sanoin: ”Ja silti siusta tulee kässäope 😀 ”

Jatkan siis sitkeästi harjoittelua ja kerran vuodessa joku visio pääsee toteutukseen. Tällä kertaa halusin tehdä työvaatteen vähän kylmemmille keleille, ja uskaltauduin vihdoin kokeilemaan Ehtan tunikaa.

Tästä ei ihan tullut originaalin näköinen, koska lisäsin alas leveän resorin, samoin hupun reunaan ja taskunsuihin laitoin resorikaitaleet. Päällikangas on Paapiin Louhikkoa (ei taida enää olla valmistuksessa – harmi), taskuihin ja hupun vuoriksi laitoin minttua Linnea-trikoota.

Tykästyin kaavaan tosi paljon. Tämä kokeilu meni eriomaisesti, koska heti tuli sopiva vaate, jota ei tarvinnut muokata ollenkaan 🙂 Olin aiemmin ostanut Ehdalta Bertta-tunikan, niin tein tämän samalla koolla ja oikein hyvä tuli. Nyt jo mietin, mitä kaikkia variaatioita haluan kokeilla!

Ompelu sujui yllättävän vaivattomasti, ja peruskaavan mukana tulleet ompeluohjeet olivat selkeät tällaiselle tiipustajallekin. Kaksoisneulan kanssa meillä on tosin kriisi menossa. Tai ehkä ennemminkin tämä on kolmiodraama, koska purppuraisella Husqvarnallani on myös oma lusikkansa sopassa… No, ei kaikki voi aina onnistua, vaikka mitä temppuja yrittäisi. Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin – kaksoisneulaompeleita lukuunottamatta.

Ainiin! Tein vielä solmupannan mätsäämään tunikan kanssa. Ohje löytyy Sormustin-blogista, mutta taitoin lopuksi päät vielä kaksinkerroin ja ompelin uudestaan saumurilla, että sain kankaat enemmin solmuun.

Mukavaa viikon alkua!

-Elli

Mainokset

Tätä lukua on tehty pitkään ja hartaasti. Vihdoin se on valmis!
Jouluna kukin edustaa omalla tyylillään, vaihtelua on paremmasta Seppälästä pyjamiin ja pikkumustaan. Siskot ratsastavat tänä jouluna muodin huipulla pettämättömällä tyylitajullaan.

pallopaita

Asiallinen joulu. (Kiitos ihanasta pallopaidasta Marjaanalle!)

rento

Rento tonttujoulu.

super

Raju superjoulu!

Kaikista paras joulutyyli on tietenkin itse tehty.
Hirveä(n hieno)t jouluneuleet on jo ihan klassikkokamaa, ja niitä on viime vuosina näkynyt isojenkin vaateketjujen rekeissä heti siinä kohtaa, kun joulusesonkia alkaa pukkaamaan. Mikäli omaan tyyliin sopivaa joulun must have-vaatetta ei ole kaupasta kuitenkaan löytynyt, voi tehdä kuten myö ja askarrella sellaisen itse.

Materiaaliksi voi valita ihan mitä vaan mielenkiintoista roipetta mitä löytymään sattuu. Siskoilta lämmin suositus ainakin piippurasseille, kimaltaville tupsupalloille ja ylimääräisille joulukoristeille. Mikään ei myöskään estä asentamasta joulupaitaan esimerkiksi led-valoja.

takki

Ellin hillitty mutta sitäkin hienompi jouluneule. Sopii myös työkäyttöön.

mikki

Maikin joulupaita nimeltä ”Mikki-hiiren jouluhattu”.

Myö toteutettiin paitamme ompelemalla koristeet kiinni, jotta ne on joulun jälkeen mahdollista purkaa irti tekemättä sen suurempaa vahinkoa vaatteelle. Jos neula ei meinaa pysyä kädessä ja langan saaminen neulansilmään on sula mahdottomuus, niin toki koristeet voi liimatakin tekstiililiimalla kiinni.

heippa

Heippa!


Auringonpaisteella on kyllä ihmeellinen vaikutus. Heti saa itestään enemmän irti, on paremmalla tuulella ja jaksaa vaikka mitä. Varsinkin, kun koulussa väheni tunnit alle puoleen entisestä just aurinkoisten päivien aikaan. Vaikka ilmojen herrat tarjoaakin taas tuota ankeaa harmautta, tässä vähän väriläiskiä päivään:

taskuKesäkassi. Alunperin tarkotuksena oli tehdä kassi koulua varten. Semmoinen, mihin mahtuu nuottikansio ja luentolehtiö kunnolla ja jonka kanssa olis helppo käydä syömässä (=niin pitkät kahvat, että saa hyvin olalle). Lopputulos ei  ihan ole se mitä piti, mutta eipä se tätä käyttäjää haittaa. Nyt mahtuu mukaan myös rantapyyhe ja eväät ja kirja ja biksut ja villapaita jne. Tein kassin vanhasta verhosta ja lakanasta. En piirtänyt mitään erillisiä kaavoja ja mittailinkin vaan suurin piirtein sinnepäin. Vuori saattaa olla vähän päällikangasta isompi ja taskun vetoketjun luona ompelukset menee vähän mihin sattuu, mut ne on vaan pikkuvikoja. Parasta työssä oli tekemisen ilo!

kassi
malliDonitsit. Ei ne syötävät, vaan hiusjutut. Näistä innostuin jo viime kesänä, mutta vasta nyt sain ommeltua. Olin päättänyt osan kankaistakin jo kuukausia sitten, joten voitte vaan kuvitella kuin innoissani mie oon näistä! Vetää visuaalisessa herkullisuudessaan vertoja Arnoldsin syötäville donitseille. Otin mallia meijän hoitotätin Salmen miulle tekemästä donitsista, kun olin ala-asteella, mutta muuttelin vähän mittoja sen mukaan kuin paljon kangasta oli tarjolla.

 

valmiitLopuksi mainittakoon, että kaikki tämä saatiin aikaisiksi nollabudjetilla. Mitään ei tarvinnut ostaa näitä ompeluksia varten, joten tekeminen sujui sutjakasti, kunhan vaan vähän penkoi kangasvarastoja.
Ompeluinspis ei vieläkään ole helpottanu, mutta tämä harmaa sää on aiheuttanu sen, että olen vaihteeks ruvennut neulomaan villasukkia ja jättänyt ompeluideat hautumaan.

 

Iloista pääsiäistä kaikille!