Paras kaveri keskiviikkoisin

Tag Archives: kankaat

Auringonpaisteella on kyllä ihmeellinen vaikutus. Heti saa itestään enemmän irti, on paremmalla tuulella ja jaksaa vaikka mitä. Varsinkin, kun koulussa väheni tunnit alle puoleen entisestä just aurinkoisten päivien aikaan. Vaikka ilmojen herrat tarjoaakin taas tuota ankeaa harmautta, tässä vähän väriläiskiä päivään:

taskuKesäkassi. Alunperin tarkotuksena oli tehdä kassi koulua varten. Semmoinen, mihin mahtuu nuottikansio ja luentolehtiö kunnolla ja jonka kanssa olis helppo käydä syömässä (=niin pitkät kahvat, että saa hyvin olalle). Lopputulos ei  ihan ole se mitä piti, mutta eipä se tätä käyttäjää haittaa. Nyt mahtuu mukaan myös rantapyyhe ja eväät ja kirja ja biksut ja villapaita jne. Tein kassin vanhasta verhosta ja lakanasta. En piirtänyt mitään erillisiä kaavoja ja mittailinkin vaan suurin piirtein sinnepäin. Vuori saattaa olla vähän päällikangasta isompi ja taskun vetoketjun luona ompelukset menee vähän mihin sattuu, mut ne on vaan pikkuvikoja. Parasta työssä oli tekemisen ilo!

kassi
malliDonitsit. Ei ne syötävät, vaan hiusjutut. Näistä innostuin jo viime kesänä, mutta vasta nyt sain ommeltua. Olin päättänyt osan kankaistakin jo kuukausia sitten, joten voitte vaan kuvitella kuin innoissani mie oon näistä! Vetää visuaalisessa herkullisuudessaan vertoja Arnoldsin syötäville donitseille. Otin mallia meijän hoitotätin Salmen miulle tekemästä donitsista, kun olin ala-asteella, mutta muuttelin vähän mittoja sen mukaan kuin paljon kangasta oli tarjolla.

 

valmiitLopuksi mainittakoon, että kaikki tämä saatiin aikaisiksi nollabudjetilla. Mitään ei tarvinnut ostaa näitä ompeluksia varten, joten tekeminen sujui sutjakasti, kunhan vaan vähän penkoi kangasvarastoja.
Ompeluinspis ei vieläkään ole helpottanu, mutta tämä harmaa sää on aiheuttanu sen, että olen vaihteeks ruvennut neulomaan villasukkia ja jättänyt ompeluideat hautumaan.

 

Iloista pääsiäistä kaikille!


pussiTodettakoon heti alkuun, että meistä siskoista Maikki on ehdottomasti se, jolla on yrittäjyyteen tarvittavaa ammattitaitoa (sisältää matikkahommat), tahtoa ja energiaa. Itse olen enemmin sellainen projekti-ihminen. Tekemistä pitää olla, mutten ole kovin hyvä hahmottamaan, mitä kannattaa tehdä ja mihin hintaan/ kuinka paljon työtunteja kuluu.

Keväällä innostuin koneella applikoinnista. Luulin sen olevan tosi vaikeaa, mutta itse asiassa vaikuttaa siltä,  pussukoiden ompelun lisäksi applikointi on minun koneompelujuttuni. Yksinkertaisia kuvioita kivoissa väreissä – tykkään! Olin jo aikaisemmin päättänyt applikoida itselleni puuvillaisen pyykkipussin, mutta sähköpostiviestin myötä päätinkin tehdä niitä 50: ”Juurakon Huldassa voi myydä omia käsityötuotteita”. (Juurakon Hulda on Ilveksen kahvila ja Ilves on Hämeen Partiopiirin piirileiri, jonne on tulossa yli 4000 partiolaista.) Olen virallisesti leirillä yhden alaleirin rakentelumestari, mutta pakko myöntää, että tällä hetkellä enemmän jännittää, kuinka pyykkipussini käyvät kaupaksi kuin se, miten saan pysymään 2,5m x 2 m -kokoiset leiriportit pystyssä.

Kuviot liimakankaalla

Kuviot liimakankaalla

Aloitin pyykkipussiprojektin kesäkuun alkupuolella, mutta se eteni melko hitaasti, sillä sään salliessa (eli melkein joka päivä) olin mökillä maalaamassa. Päivien huvetessa muissa hommissa huomasin, että itse ompelun lisäksi myös kuvioiden ja kankaiden leikkelemiseen sain kulumaan aikaa ihan kiitettävästi. Kyllä kaikkia pussukoiden työvaiheita oli minusta kiva tehdä, mutta vuorokaudessa on tunteja vain tietty määrä ja valitettavasti käsiäkin yleensä vain 2/hlö. Onneksi Parhaat Iskä ja Äiti Maailmassa saapuivat apuun! Iskä leikkasi supersuoria pussipaloja kirvesmiehen ammattitaidolla ja äiti leikkeli vähän sinnepäin, eli tosi monta samaa kuviota samalla värillä (jostain syystä esim. kaikki violetit vaatekaappaleet ovat t-paitoja). Ajatus on tärkein ja arvostan heidän apuaan tosi paljon, sillä muuten en olisi saanut läheskään niin montaa pussia valmiiksi.

Applikointia odottelemassa

Applikointia odottelemassa

Hyvin mahtui 10 hellepäivän likapyykit!

Hyvin mahtui 10 hellepäivän likapyykit!

Sitten lähdin lomalle (tarkoitus on kirjoittaa siitä myöhemmin lisää, koska oli ihan mahtireissu). Päätin olla ressaamatta liikaa ompelematta jääneistä pyykkipusseista. Ei se mitään, vaikka sain vain vähän yli puolet valmiiksi siitä määrästä, mitä olin suunnitellut. Siloin kuvioon astui kuitenkin Miun Paras Sisko Maailmassa eli Maikki. Ihana sisko ompeli loput pussit valmiiksi Tampereella, kun minä vain reissailin… Miten joku voikin noin ahkeroida! Toisaalta on kivaa, että ekat oikeat tuotteemme (joka pussissa on meidän nimi) ovat myös meidän molempien tekemiä – onhan Paras Sisko Maailmassa on meidän yhteinen juttu.

Torstain h-hetki lähestyy, mutta pyykkipussit ovatkin jo hintalappuja vaille valmiit. Enää ei tarvitse kuin raahata ne pyykkikorissa Evolle, missä ikinä se onkaan ja laittaa nätisti esille.

Valmiit pyykipussit

Valmiit pyykipussit

Tämä puolisko Siskoista aloittaa nyt rinkan pakkailun huomista varten ja toivottelee aurinkoisia kesäpäiviä!

P.S. Materiaaleista sen verran, että valkoiset pohjakankaat ovat vanhoja lakanoita. Värilliset taustakankaat sen sijaan ovat suurimmaksi osaksi kirpputorilöytöjä: vanhoja pöytäliinoja, verhoja, tyynyliinoja ja lakanoita. Suurimmat hankinnat projektia varten olivatkin liimakangas ja puuvillaiset kiristysnarut.

pino


pussukatViime syksynä sain Vaatteet- ja sisustustekstiilikurssin arvonnassa opetustuokioaiheekseni vuorilliset pussukat. En ollut ennen kyseistä kurssia ommellut koneella viimeisen 10 vuoden aikana muuta kuin käsityöpussin, joten huokaisin helpotuksesta, kun aiheeksi ei tullut mitään kauluksia tai muuta vastaavaa. Jätin tavoilleni tyyppillisesti opetustuokion suunnittelun viimeiseen iltaan, mutta onneksi pelastukseni löytyi täältä.

Innostuin aiheesta  ja varsinkin tuosta kyseisestä pussukkamallista  melkoisesti. Kuitenkin jo ensimmäisen pussukan jälkeen minua alkoi häiritä kaikki sisällä näkyvät saumat. Maikille asiasta mainittuani, hän taitavampana ompelijana totesi: ” Kaikki, missä on vetoketju voi ommella sauma sisällepäin ja kääntää ympäri.” Päätin rohkaistua ja kokeilla.

Parasta pussukoiden ompelemisessa on  se, että kankaita voi vaihdella ja  malleja muunnella oman mielen (ja taitojen) mukaan. Tässä yksi esimerkki a la Elli. Josset ymmärrä tekstiä, katso kuvia!

Tarvikkeet:

all you need

  • 2 palaa päällikangasta, pidempi sivu on vetoketjun mittainen. Esim 20cm x15cm on ihan hyvä.
  • 2 palaa tukikangasta. Itse olen käyttänyt ei-liimautuvaa.
  • 2 palaa vuorikangasta
  • sopivan mittainen vetoketju
  • kivan värisiä ompelulankoja
  • (harkko)sakset
  • vetoketjupaininjalka + tavallinen paininjalka

Ja sitten hommiin!

1. Leikkaa sopivan kokoiset kangaspalat. Itse suosin yleensä puuvillaa.

2. Laita tukikangas päällikankaan alle. Käännä kankaiden yläreunoista 1 cm nurjalle puolelle.
taitteet

3. Kiinnitä päällikankaat (ja tukikankaat) vetoketjun päällipuolelle ja vuorikangas vetoketjun alapuolelle. Kannattaa harsia kappaleet kiinni vetoketjun reunoihin, niin saa varmimmin vuori- ja päällikankaan pysymään paikoillaan.
harsimiset

Ompelemisen jälkeen pitäisi näyttää tältä:
vetskariompeleet

4. Käännä vuorikangas oikeat puolet vastakkain ja ompele pohjasauma. Tee samoin päällikankaalle.
pohjasaumat5. Silitä pohjasaumat auki -> vetoketju ja pohjasaumat tulevat päällekkäin työn keskikohtaan.

6. AVAA VETOKETJU ainakin puoliväliin.

7. Ompele päätysaumat mahdollisimman lähelle vetoketjua. Ompele päällikankaan ja vuorikankaan saumat erikseen. Jätä vuorikankaan toiseen päätyyn riittävän suuri kääntöaukko.
sivusauma

8. Käännä työ oikeinpäin.
littana

9. Ompele kääntöaukko kiinni.
aukko

10. Käännä pussukka nurja puoli ulospäin.

11. Ota pussukan kulmasta kiinni siten, että siitä muodostuu suunnilleen tasasivuinen kolmio. Pussukan kulma on kolmion kärki. Mittaa ja piirrä kolmion kannan pituudeksi 5- 6 cm. Ompele sen kohdalta ainakin edestakaisin. Tee lopuille kulmille (3) samoin.
kulmat1

12. Leikkaa ylimääräinen kangaskolmio pois (harkko)saksilla).
kulmat2

13. Käännä pussukka oikea puoli ulospäin.

valmis2

Kommentteja otetaan mielellään vastaan ja kysymyksiin koitan vastata parhaani mukaan!