Paras kaveri keskiviikkoisin

Tag Archives: kisut

Heippa täältä Tampereelta!
Vihdoin myös pikkusisko ilmoittelee itsestään. Mukana on tällä kertaa myös muutama kaveri, sillä jokunen viikko sitten tänne Itsenäisyydenkadun residenssiin saapui pari kunnianarvoisaa vierasta viettämään kesälomaa.

Oma kesälomani alkoi epävirallisesti tämän viikon maanantaina, vaikka itseasiassa tänään on ensimmäisen päivä tällä viikolla, kun en ole käynyt työpaikallani ollenkaan. Seuraavat kaksi viikkoa on sitten taas hommia ja juhannuksesta alkaa kuukauden paussi. Mitään Oikeaa lomaa minulla ei ole, vaan olen vapaalla aina silloin, kun teatterilla ei ole esityksiä tai niihin liittyviä asioita hoidettavana. Tuon kuukauden tauon ajaksi toivon saavani edes pari satunnaista ompeluhommaa, ettei loppuisi rahat ihan kesken. Omaa yritystäkin tässä on vähän kaavailtu mutta nimenomaan vaan ajatuksen tasolla; tekoihin siirtyminen meinaa hirvittää.

Lomalaiset paistattelemassa päivää

Kisut tulivat meille ystäväni ystävältä, joka kaipasi tyypeille hoitopaikkaa muutamaksi kuukaudeksi. Arvatenkin tämä sopi miulle, koska olen pitkään halunnut omaa kisua sitä kuitenkaan syystä tai toisesta saamatta. Viimevuosina esteinä ovat olleet niin pitkät työpäivät kuin poikaystävän vastustus. Onneksi herra tällä kertaa heltyi sen verran, että nämä söpöliinit saivat väliaikaisen kodin. Lainakissojen myötä voin itsekin totutella ajatukseen omasta kissasta ja pääsen kokeilemaan, millaista sellaisen kanssa on elää. Tähän mennessä miulla on ollut lemmikkeinä ainoastaan ala-asteella yksi kala, joka nälkälakkoili itsensä hengiltä ja joitain vuosia sitten edesmenneet gerbiilipojat Nuutti Ironhide ja Toor Megatron. Ja sitten oli Joutsenossa myös Hese-pupu, joka ei kylläkään sisällä viihtynyt vaan oli kesät pihalla ja talvet varastossa.

Mutta ketkä meillä nyt sitten oikein on kylässä?
Meillä on pikkuinen karvaton rääpäle nimeltä Lusina (eli rusina), sekä hellyyttävä pallero Tiikeri. Ja kyllä, Lusinan kuuluukin olla karvaton, en ole testaillut siihen olemattomia parturintaitojani.

Tiikeri!

Lusina!

Lusina on luonteeltaan erikoisin koskaan tapaamistani kissoista ja muistuttaa paljon enemmän koiranpentua kuin kissaa. Pikkuinen stressasi meillä ensimmäisen viikon itsensä ihan kipeäksi mutta on nyt jo alkanut relaamaan, ja tykkää leikkimisen ohessa nukkua pitkiä päiväunia sohvan ja viltin välissä. Työpaikaltani tuttu käsite puhuva sohva on meidän taloudessamme nykyään maukuva sohva.

Tiikeri taas on niin klassinen kissa kun vaan olla voi. Tikru on Lusinaa reilusti vanhempi ja käyttäytyykin sen mukaan; ainut asia, mikä saa Tiikerin vaistot hyrräämään on ruokakupin kilahdus, vaikka toisinaan pelkkä askelkin keittiöön päin riittää. Siinä missä Lusinalta puuttuu karvat, Tiikeriltä puuttuu korvat. Tai no korvien päät, jotka ovat jäätyneet talvipakkasessa pois ennen kuin löytäjä on saapunut.

 

Näiden pikkukavereiden lisäksi meillä kävi vieraana viime viikonloppuna kukas muukaan kuin isosisko-Elli! Paras siskoni matkusti toiselta puolelta Suomea katsomaan, kun meikäläinen heiluu muutaman hassun minuutin lavalla. Kyseessä oli Baletti- ja Tanssistudio Teija Suovan kevätjuhla Tampereen Teatterilla, jossa olin mukana kokonaista yhdessä tanssissa. Ensi lukuvuonna toivottavasti vähän useammassa, jos aikataulu antaa myöten. (Mielestäni on mitä parhain suunnitelma vähentää töitä harrastusten takia!) Selvisin omasta osuudestani hyvin, vaikka siitä on kuusi vuotta aikaa, kun viimeeksi olin Oikealla tanssilla Oikean tanssiryhmän mukana esiintymässä. Tähän väliin on mahtunut tankotanssikoulun show-ryhmän keikkoja, mutta ei niitä jotenkin osaa ajatella samalla tavalla. Ja itseasiassa niistäkin alkaa olla jo kohta pari vuotta, eli jo oli korkea aikakin!

Tansseista kirjottelen varmasti vielä monta kertaa, sillä nyt kesä(loma)n aikana puhaltavat taas uudet tuulet suunnasta jos toisestakin. Loppuun vielä pari kuvaa.

Elli silittää kahta kissaa

Elli silittää yhtä kissaa

Mainokset