En malttanutkaan odottaa niiden läksiäislahjaksi saamieni lankojen kanssa niin kauan, että kiireet helpottavat, vaan aloitin sukkien neulomisen viime viikonloppuna. Lanka oli niin hyvän tuntuista ja hienon väristä, että olisin halunnut vain neuloa ja neuloa, varsinkin kun oli uudet bambupuikot käytössä. En kyllä vaihtaisi enää tavallisiin metallisiin takaisin, jossei ole ihan välttämätöntä. Neulomista on kuitenkin huono jatkaa, jos lanka loppuu.

Heti maanantaina ryntäsin Lappeenrannassa Karjalan Ompelukoneeseen, kun arvelin, että heillä saattaisi olla minun tarvitsemaani lankaa. No ei, ei ollut, mutta meneppä kysymään Pyöröpuikosta (en löytänyt heidän nettisivuja, joten en voi laittaa tähän linkkiä). En ollut vielä koskaan ennen uskaltautunut sisälle Pyöröpuikkoon, kun siellä näyttää olevan niin paljon kaikkea kivaa erilaisista villalangoista ja ristipistotöistä aina matonkuteisiin, mutta ei siellä ollut sitä minun lankaani…

Kävelin takaisin kotia epätoivoisena ja ajattelin, että ehkä sitä voi tilata netin kautta. Avasin Googlen, kirjoitin lankani nimen ja pääsin sattumalta Tuuliviiri-nimisen kaupan sivuille. Nettikaupan sivut kuitenkin jumittivat ja löysin kyllä oikean lankamerkin, mutten saanut oikeaa väriä näkyviin.

Silloin välähti mieleeni, että Lappeenrannassahan on vielä yksi lankakauppa. Tosi pieni, mutta yrittämisen arvoinen, joten taas tallasin hiki hatussa keskustaan. Oletin, että kaikki tuollaiset erikoiskaupat ovat arkisin viiteen asti auki, joten jos kävelee reippaasti, ehtii sinne kotonta 15 minuutissa. Pääsin paikalle vain nähdäkseni, että liike olikin kiinni joka maanantai. Samalla huomasin, että putiikilla oli sama nimi kuin sillä nettikaupalla, jota kotona katselin. Hmmmm…

Ellin nappiostokset

Tiistaina tein uuden yrityksen ja menin uudestaan lankaostoksille. Rakastuin siihen kauppaan. Se on niin pikkuruinen ja ihana. Myyjä piti minua varmaan vähän tyhmänä, kun seisoin siellä vain suu auki ja ihastelin kaikkea. Joka seinällä oli hyllyt täynnä erivärisiä ja eri materiaaleista tehtyjä neulontalankoja. Ja aivan oven vieressä oli nappipöytä ♥ Luulen, että mieleni on jo hyväksynyt, etten koskaan voi saada timantteja, joten napit ovat pieni heikkouteni. Ostin sieltäkin niitä muutaman ihan vain siksi, että ne olivat niin hienoja. Olin hyvällä tuulella koko loppupäivän ihan vain siksi, että olin käynyt niin ihanassa kaupassa. Ja löysin sitä oikeanlaista lankaakin, että saan sukat valmiiksi.

Sukkalanka ja sen pari kaveria

 Siskot suosittelee -osiossa on linkki Tuuliviirin kotisivuille ja sukista kerron lisää, kunhan saan ne valmiiksi. Nyt neulomaan!


Posted by Kategoria/t: Käsityöt, Seikkailut Avainsanat: